Talven harjoittelu ei ole
sujunut suunnittelulla tavalla – helmikuussa sairastettu flunssa jätti keuhkot
hyvin herkiksi, ja taustalla vaikutti todennäköisesti vielä syksyllä
sairastettu keuhkoklamydia. Tämän lisäksi oli selkeä epäily ulkoisesta
kuormitustekijästä, jotka merkittävästi kuormittivat keuhkoja.
Maaliskuun harjoittelun
aikana koin outoja oireita, joita en ollut kokenut koskaan. Kaksi kuume
piikkiä, jotka tulivat heti kun juoksin kovempaa. Viimeisen kuume piikin jälkeen
menin myös lääkäriin ja tulehdusarvot ja valkosolut olivat koholla.
Keuhkoja kuumotti hyvin
helposti ja ne olivat räkäiset. Räkäisyys oli tavallisesta poikkeavaa, koska se
ei lähtenyt poistumaan edes kevyen harjoittelun myötä. Tämän takia kävin myös lääkärissä useamman
kerran maalikuussa, ja syyksi epäiltiin astman pahenemista. Itseäni ihmetytti
se, että keuhkot eivät poista räkää ja lähde vahvistumaan, vaan tuntuvat olevan
koko ajan samassa tilassa. Se sai minut varaamaan ajan Harri Hakkaraiselle.
Kevään aikana olin myös
saanut kokonaisrasituksen seuraamiseen uuden Suunto Spartan Sakura-sykemittarin
ja Emift-laitteen, joka seuraa nukkumista. Syke kertoo luotettavasti
harjoittelun kovuudesta, kunnon kehittymisestä ja harjoittelusta
palautumisesta. Emfit-laite taas kertoo kokonaiskuormituksesta, ja yöllä
tapahtuvasta palautumisesta. Laite kertoo myös muun muassa unen määrästä,
laadusta ja sykevälivaihtelusta ja hengitystiheydestä. Olin luullut, että
harjoittelen liian kovaa, mutta elimistössä tapahtui selvästi palautumisen
merkkejä, mutta ongelmana olivat keuhkot, jotka eivät palautuneet.
Keskiviikkona istahdin
Bulevardin klinikalle Harri Hakkaraista vastapäätä. Pelotti, mitä sieltä tulisi
– olisiko kyse jostain vakavasta? Harri alkoi kertoa keuhkojen rakenteesta, ja
siitä mitä keuhkoille tapahtuu, kun ne menevät huonoon kuntoon. Keuhkojen
värekarvatoiminta heikkenee, ja ne ovat vastaanottavaisia kaikille bakteereille
ja viruksilla, joita kohtaamme päivittäin.
Keuhkot voivat mennä huonoon
kuntoon useista infektioista sekä useista ulkoisista tekijöistä, jotka rasittavat
kestävyysjuoksijan keuhkoja, jossa maitohapon pitäisi hajota vedeksi ja hiilidioksidiksi.
Kun näin ei tapahdu, elimistö menee happamaksi ja saattaa syntyä asiodoottisia
oireita, joita ovat esimerkiksi kuume, päänsärky ja huimaus. Näitä olin kokenut
maaliskuun aikana. Ja ne olivat minulle vieraita ja hyvin erilaisia kuin
mykoplasman aiheuttamat oireet, sillä jalat jaksoivat mutta keuhkot eivät.
Mykoplasmassa kumpikaan ei osa-alue jaksanut.
Neutrofiilien suhde
lymfosyytteihin oli 13-kertainen ja kun Harri kuunteli hengitystä, joka mukaili
juoksunaikaista hengitystä, oli diagnoosi selvä, kyseessä oli kuumeeton
keuhkokuume. Sain hyvin vahvan kolmen viikon antibiootin ja valmisteen, joka
parantaa immuunijärjestelmää ja syömäni kortisonin määrää vähennettiin – usean
kortisonilääkkeen syönti oli ollut osaltaan heikentämässä vastustuskykyä.
Avaavaa lääkettä lisättiin ja päivittäisenä ohjeena oli 20–30 minuuttia
rasitusta lisäten matalilla sykkeillä. Harjoitusleirille Portugaliin ei saanut
lähteä ja töitä ei saanut tehdä. Kolmen viikon päästä oli rasitustesti ja
kontrollikäynti siitä, että keuhkot ovat kunnossa.
Samaan aikaan olin
pettynyt siitä, että kaikki kevään suunnitelmat menivät uusiksi. Ei harjoitusleiriä,
ei maantie- tai maastokisoja, jotka kolkuttelivat oven jo takana. Oli vaikea
hyväksyä tätä kaikkea.
Samaan aikaan sain
vastauksen useaan kysymykseen ja lopun taisteluun astman kanssa. Harrilla oli
selkeä suunnitelma siitä, miten edetä. Hän kertoi hoitaneensa satoja
mykoplasmapotilaita, ja saaneensa ne kuntoon. Se antoi uskoa siihen, että
palaan takaisin terveillä keuhkoilla.
Se, että saan joka päivä
liikkua ja alkaa myös hölkkäämään piti kosketuksen juoksuharjoitteluun, jonka
kanssa olin taistellut yli kuukauden ajan. Tai oikeastaan koko tarina oli jatkunut
paljon pidempään.
Olin kiitollinen siitä,
että menin Harrin vastaanotolle, ja sain viettää tunnin ajan tämän
huippulääkärin kanssa. Luottamus oli täydellinen, ja tiesin, että palaisin
vielä radalle vahvempana kuin koskaan. Sitähän niillä vastoinkäymisillä oli
tapana opettaa.
 |
| Jään siis odottamaan, että myös lenkin jälkeen hymyilyttää näin paljon. Kuvassa myös uusi Spartan Sport Sakura-sykemittari, jota kelpaa pitää myös vapaa-ajalla erinomaisen muotoilunsa vuoksi. |
