Sanotaan, että matka on yhtä tärkeä kuin saavutettu
määränpää. Lopputuloksen kanssa lähes yhtä tärkeää on se, että millainen matka
on ollut ja mitä se on opettanut. Tämän sanonnan olen kuullut niin opiskeluissa,
työelämässä kuin urheilussa.
Kaikki asiat ovat hyvin juuri nyt, mutta siihen on tultu
pitkä matka. Keväällä iloitsin siitä, että keuhkot alkoivat parantua
oikeanlaisella harjoittelulla, sen jälkeen olin tyytyväinen siitä, että pääsin
treenaamaan ohjelman mukaan ja jokainen treeni vei eteenpäin. Sen jälkeen
odotin, että pääsen kilpailemaan lähes 10 kuukauden kisatauon jälkeen. Pelkkä
radalla juoksu ei kuitenkaan tee onnelliseksi, vaan radalla haluaa aina
kilpailla siinä kunnossa, että voi voittaa ja tehdä ennätyksiä. Ensimmäiset
kisat radalla eivät kuitenkaan olleet sitä, sillä matkalta puuttui se yksi
kaikkein tärkein, peruskuntokausi terveenä.
En ollut ollut terveenä syksyllä, talvella tai keväällä yli
8 viikkoa. Ja se näkyi ja tuntui kisoissa, erityisesti vitosella, jota oli
tarkoitus juosta enemmän myös tällä kaudella. Keuruun Juhannuskisojen 3000m:llä
oli kiva päästä takaisin kilpailemisen makuun, mutta sen jälkeen Jämsän 5000m
oli paha pettymys. Hieman liian kovan alun takia väsähdin aivan täysin, mutta
päätin taistella kuumassa kelissä loppuun asti – tulisi edes kova harjoitus, jos
ei muuta. SM-viesteissä 4*800m:llä pääsin maistamaan kovia happoja ja sain
ensimmäisen kohtalaisen kisan aikaiseksi (2.26). Kolme päivää myöhemmin kasi
kulki Vihdissä samoihin sekuntilukemiin, ja ensimmäinen kierros kulki jo helpommin.
Toisella kierroksella en vaan saanut uutta kirivaihdetta päälle ja riittävästi
irti. Tiesin kuitenkin, että kunto oli nousussa, ja yksi välipäivä lisää
kisojen välissä olisi tuonut jo paremman tuloksen.
Kesä on siis ollut hyvin kaksijakoinen. On ollut ihanaa
päästä kisailemaan. Vaikeasta vuodesta olen myös oppinut sen, miten paljon
keuhkojen toiminta vaikuttaa palautumiseen. Mutta on ollut kova paikka huomata,
miten paljon perusharjoittelun puute näkyy. Ja siinä suhteessa kesä on tullut
liian aikaisin, ja sen takia en myöskään valitettavasti kilpaile huomenna
alkavissa Kalevan Kisoissa.
Nöyrin mielin palaan sorvin ääreen ja jatkan työntekoa. Elokuussa
alkaa osaltani toinen osa kilpailukaudesta. Toivon ja uskon sen tuovan
tuloksia, sillä kulkemani matka kesän aikana on muuttunut koko ajan
mielekkäämmäksi, sillä se on sujunut harjoitus harjoitukselta yhä paremmin.
Näillä ajatuksilla jatkan kesäloman viettoa ja suuntaan
huomenna kannustamaan kaikkia Seinäjoella kilpailevia. Onnea matkaan!
 |
| Tässä tunnelmia kesän ensimmäisistä kisoista. Eräs toimittaja vertasi kisaennakossa SM-viestejä uskovaisten seuroihin - siellä ovat paikalla kaikki ja tunnelma on lähes hurmiollista. Tämä vertaus ei pettänyt tänäkään vuonna. ;) |
