keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Vamos!

Espanjan leiri alkaa lähestyä loppuaan. Se on kaikin puolin sujunut hyvin. Henki on kulkenut, askel rullannut ja juoksussa tuntunut ensimmäisen kerran samaa vahvuutta kuin viimeksi tammikuussa. On tullut uskoa ja luottamusta tulevia kesän kisoja kohtaan.

Sen lisäksi, että treeni on kulkenut, olen päässyt tutustumaan espanjalaiseen kulttuuriin. En vain turistina, vaan vähän enemmän. Olen päässyt näkemään paikalliset koulupuvut, saanut huomata, miten paikallinen hieroja ei puhu sanaakaan englantia ja miten pitkiä työpäiviä Espanjassa tehdään. Ne ovat asioita, jotka antavat aina perspektiiviä siihen, miten monet asiat ovat Suomessa hyvin. Koulunkäynnin ilmaisuus on eri asia Espanjassa kuin Suomessa ja 8 tunnin työpäivät Suomessa ovat lyhempiä kuin espanjalaisten vastaavat. Ja jos täällä asuisi pidempään, Espanjan kieltä oppisi tai olisi opeteltava – ilman sitä on vaikea pärjätä edes kaupassa.

Pääosa ajasta on kulunut Casa de Campossa ja joudun nyt harmikseni toteamaan, että kaikkia polkuja ei tullut valloitettua. Olisi tarvittu pitempiä kuin 20 km lenkkejä koko puiston valloittamiseen. Valtava puistoverkosto on kuitenkin tarjonnut hyvät puitteet treenaamiseen. Aluksi kuumuus ja mäkinen maasto tuntuivat melko rankoillta, mutta muutamassa päivässä totuin siihen. Madrid on myös 650 metriä merenpinnasta, joten sekin saattoi aluksi tehdä juoksusta raskaampaa.

Muutaman päivän jälkeen juoksu alkoi tuntua helpommalta ja kovat treenit kulkivat. Tähän mennessä paketissa on kolme erilaista kovempaa harjoitusta: 8*200m, 6*100m + 4*60m puistossa, 30 min vauhtileikittely Casa de Campossa (huh mitä mäkiä) ja 1000m + 2*500m + 5*200m puistossa 500m lenkillä. Mäkiä ei täällä oikein voi välttää, sillä niitä on joka puolella Casa de Campossa. Ja lisäksi ne ovat jyrkkiä, joten lajivoimaa on tullut kuin itsestään. Mutta mäkien jälkeen kulkee sitten myös tasaisella 😉

Kaiken kaikkiaan täällä on ollut hyvät treeniolosuhteet, ja vierestä löytyy myös uimahalli, ulko-uimallas ja kuntosali. Ja oikeastaan juoksussa olosuhteet ovat usein toissijaiset, tärkeämpää on terveet keuhkot sekä halua kehittyä juoksijana. Ja tänään 7.6 Kansainvälisenä Juoksemisen päivänä toivotan myös sinulle oikein hyviä lenkkejä ja juoksemisen iloa!

Juoksemisen ohella myös Madridin tärkeimmät nähtävyydet on tullut nähtyä ja lisäksi on tullut pelattua padelia, joka muistuttaa tennistä, mikä toi yhden päivän askelmääräksi lähes 37 000 askelta treenit mukaan lukien. Myös illallinen Madridin katolla oli hieno kokemus ja lautaselle tuotiin härän häntää, joka sekin maistui hyvältä ;)