lauantai 10. tammikuuta 2015

Terveisiä Torrviejasta!

Toissapäivänä palautin gradun esitarkistukseen. Se sain minut hymyilemään. Gradu oli enää viimeistä silausta vaille valmis.

Olin myös päässyt kunnon harjoittelun makuun Espanjan Torreviejassa. Se sain minut hymyilemään vielä leveämmin.

Sinä päivänä, kun mykoplasma todettiin toistamiseen, olin lähes varma, etten pääsisi lähtemään jo aiemmin varatulla Espanjan leirille. Jätin tämän päätöksen kuitenkin keuhkolääkärini harteille, sillä uskoin hänen tietävän paremmin, oliko leiristä enemmän hyötyä vai haittaa harjoittelun kannalta.

Lääkäri kuitenkin näytti vihreää valoa, sillä lämpimässä ja kosteassa harjoittelun pitäisi olla hyväksi. Sen pitäisi auttaa saamaan astma tasapainoon ja auttaa harjoittelussa alkuun. Ja hyvältähän se on tuntunutkin. Suolajärvien välissä on ollut mainiota juosta.

Leiri on ehtinyt jo oli yli puoleen väliin ja harjoittelu on sujunut suunnitelmien mukaan. Olen pystynyt tekemään suunnitellut harjoitukset, vaikka harjoittelussa onkin lähdetty liikkeelle maltillisilla tehoilla.

Harjoitusviikko on muodostunut yhdestä kiihtyvästä reippaasta ja toisesta vetoharjoituksesta, jossa on tehty paljon matalavauhtisia toistoja kuten 10*500m viime lauantaina. Tämän lisäksi viikkoon on sisältynyt puolipitkä ja pitkä lenkki sekä nopeusharjoitus useilla toistoilla ja lisäksi maanantaisin nopeusvoima-harjoitus. Tämän lisäksi palauttavia harjoituksia olen tehnyt juosten, maastopyöräillen ja vesijuosten.

Ja mikä tärkeintä, treeneissä on tuntunut siltä, että elimistö ottaa vastaan harjoituksia ja juoksu alkaa kulkea koko ajan paremmin. Syksyllä tällaista tunnetta ei tullut, vaan aina alkoi jossain vaiheessa tulla vaan väsymystä ja räkäisyyttä.

Juoksuperheeseemme on täällä kuulunut Kaisa, minä, Janica ja Matti. Yhteiselo on sujunut mutkitta, ja illat ovat sujuneet porukalla kokkaillen, venytellen ja leffoja katsellen. Asunnostamme löytyy muiden herkkujen lisäksi (esimerkiksi lämmitys on täällä aika kova sana) myös iso pannu, jossa on ollut helppo kokkailla ruokaa koko porukalle niin, että se riittää useammalla kuin yhdelle ruoalle. Lisäksi on tullut kokeiltua kolmen jauhon perunarieskoja, ja kookosmaidosta ja maissijauhoista valmistettuja crepesejä loppiaisen lättykesteille.


Loppuleiri on tarkoitus viettää vain juoksemalla ja rentoutumalla. Nyt on hyvä aika ottaa hömppäkirja naamalle ja istahtaa uima-altaan aurinkotuoliin aina treenien välissä, niin Suomeen palatessa on taas akut täynnä treenaamiseen ja viimeisten pilkkujen hiomiseen gradussa.  

Terveisiä nopeustreenistä radalta! Juoksutuntuma alkaa pikkuhiljaa löytyä!

Pitkällä lenkillä Kaisan, Minnan, Janican ja Akin kanssa.

Tällaiset maastot on toisen suolajärven rannalla.

Tällaiset näkymät on meidän kämpän kattoterassilta. Taustalla näkyy toinen suolajärvi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti