Another training day

Tämä blogiteksti kertoo yhdestä leiripäivästä harjoitusleirilläni Torreviejassa.

Perjantaina 16.1 oli leirin toiseksi viimeinen päivä ja vuorossa oli viimeinen kovempi harjoitus.

Päivä alkoi 8.40, kun kello soi ja herätti minut. Heräsin tänäänkin juoksuperheemme viimeisenä, sillä tunnetusti nukkuminen ja päiväunet olivat minulle tärkeitä. Leirillä olin pystynyt lähtötasooni nähden koventamaan harjoittelua – olihan harjoittelua takana vasta alle kuukausi terveenä – ja sen takia nukkuminen oli erityisen tärkeää, sillä se auttoi palautumaan mahdollisimman hyvin.

Janica oli keittänyt puuron ja lasillinen tuoremehua täydensi aamiaista.  Puoli kymmenen jälkeen lähdin verkkaamaan Torreviejan kentälle ja klo 10 alkoivat Tom Antbackan vetämät yhteistreenit. Teimme liikkuvuus- ja koordinaatioliikkeitä sekä keskivartalon aktivointia ja muutaman rullauksen. Harjoituksessa teimme tuttuja liikkuvuus- ja koordinaatioliikkeitä hieman eri tavalla, ja näin ne haastoivat keskivartaloa ja tasapainoa uudella tavalla. Oli kiva oppia uusia liikkeitä, joita voi ottaa mukaan myös kotimaan harjoitusohjelmaan.

Suomenruotsalaisen positiivisuuden ja herättelevien liikkeiden jälkeen elimistö oli valmis päivän rataharjoitukseen: 4*500m, 3*200m, 2*100m kävelyhölkkäpalautuksella. Vetovauhdit olivat vielä hyvin maltillisia, mutta niiden tarkoitus oli tuoda mukaan myös nopeampaa juoksua. 500m vedot menivät hieman alle tavoitevauhtien 1.51–1.52, 200m vedot noin 36 sekuntiin ja 100m vedot hieman alle 16 sekuntiin. Vaikka harjoitusväsymys tuntui elimistössä, juoksu tuntui hyvältä.

Viimeisen vedon jälkeen nostin ajatuksissani kädet ylös; olin onnistunut tekemään sen, mistä joulukuussa saatoin vain haaveilla. Olin päässyt lähtemään leirille, olin saanut kolme onnistunutta leiriviikkoa kasaan ja olin päässyt juoksemaan terveenä. Olin kiitollinen ja onnellinen, sillä olin taas juoksijan tiellä ja saatoin alkaa valmistua tulevaan kesään. Uskoin itseeni ja luotin harjoitteluuni.

Treenin jälkeen verryttelin kotiin, ja menin palautusjuoman kanssa uima-altaaseen uittamaan jalkoja. Pidin kylmäallasta erittäin tehokkaana palautumiskeinona, ja uima-altaamme alle 10 asteinen vesi sopi siihen loistavasti. Kylmäaltaassa käynnistä oli leirin aikana tullut lähes päivittäinen tapa jokaisen rasittavamman treenin jälkeen.

Lounaan jälkeen vuorossa olivat puolen tunnin päiväunet. Sen jälkeen söin pienen välipalan ja lähdin ostamaan muutaman tuliaisen Torreviejan keskustassa sijaitsevasta Habaneros- ostoskeskuksesta.

Puoli viisi kokoonnuimme uimahallille tekemään päivän toisen harjoituksen vesijuosten. Tunti vedessä kului tällä kertaa harvinaisen nopeasti, mikä johtui varmasti hyvästä seurasta ja hyvistä jutuista. Mukana oli tällä kertaa Janica, Jarkko ja Otto, ja nauru raikasi, kun pohdimme, miten vesijuoksua lajina voisi edelleen kehittää.

Vesijuoksun jälkeen söimme yhdessä hieman paremman illallisen, sillä oli Kaisan ja minun viimeinen ilta. Kaisa oli valmistanut kanaa ja valkoviinirisottoa, ja jälkiruoaksi olin ostanut meille mansikoita tumman suklaan ja kermanvaahdon kanssa.

Illan päätteeksi pystytimme olohuoneeseemme pienen kuntosalin ja aloimme porukalla venytellä ja rullailla lihaksia foam rollerilla. Yhdessä venytellessä oli tullut opittua uusia venytyksiä, ja lisäksi naapurissa asuva maajoukkuehieroja Aki oli myös antanut täsmävenytyksiä esimerkiksi pakaran alueelle.

Tässä oli kuvaus yhdestä leiripäivästämme, jotta voisin valoittaa hieman tarkemmin leirielämäämme. Vaikka tämä oli kuvaus vain yhdestä leiripäivästä, lähes kaikki leiripäivät noudattivat samanlaista rytmiä. Tärkeää oli tehdä juoksun kannalta oikeita asioita, jotta saattoi mennä sänkyyn hieman parempana kuin oli herätessään ollut. Se oli ollut toimiva resepti ennenkin.

Tällä vanhalla rautatienpohjalla tuli juostua suurin osa niin kovista kuin helpoistakin treeneistä.