Takaisin siitepölyn pariin!

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin loppui myös Portugalin harjoitusleiri. Vaikka leiri ei harjoitusmäärällisesti ollut täysin onnistunut ylirasituksen takia, antoi se silti paljon. Ensinäkin, ylirasitus helpotti viikon aikana ja uskon, että siihen auttoi pitkälti juuri se, että sain viettää juuri tuon kyseisen viikon Portugalissa, vailla huolia ja murheita. Tuona viikkona en myöskään jaksanut tehdä juuri mitään muuta kuin kevyitä treenejä, syödä hyvin ja piipahtaa uima-altaalla jalkoja liottamassa ja vähän aurinkoa ottamassa.

Viimeisen leiriviikon aikana pääsin myös tekemään jo koviakin harjoituksia, ja ne kulkivat aivan eri tavalla kuin ylirasituksen aikana. Henki kulki taas Portugalin aurinkoisessa ja kosteassa säässä, ja juoksu oli vahvaa, ja mikä tärkeintä, tuntui hyvältä.

Yksi leirin tärkeimmistä asioista oli myös sosiaalinen puoli: mahdollisuus viettää elämää muiden urheilijoiden kanssa ja oppia heidän harjoittelustaan ja ajatusmaailmastaan. Kommuunissa asui 8 muuta urheilijaa 3 viikon aikana, ja vaikka monet heistä olivat jo vanhoja tuttuja, oli kiva myös saada uusia tuttavuuksia. Yksi kämppiksistä oli ruotsalainen 800 metrin menijä Robin Rohlén, ja oli mielenkiintoista päästä seuraamaan hänen harjoitteluaan ja rentoa elämäntyyliään. Ja Robin toivottavasti myös oppi muutaman vähän kauniimmankin sanan suomea kahden viikon intensiivikurssin aikana.

Kolmen viikon leireilyn jälkeen oli kuitenkin aika palata Suomeen. Maastokisat, uusi työ ja no myös se gradun kirjoitus odottivat täällä Suomessa. Kuten ennenkin, Suomeen palaaminen oli vaikeaa leirin jälkeen. Kylmä ja siitepölyinen sää olivat saaneet juoksun tuntumaan raskaalta. Samoin kävi tänä vuonna. Niinpä ensimmäinen maastokisakaan, Aluemaastot Lempäälässä, ei kulkenut aivan lentäen. Osaltaan siihen saattoi vaikuttaa se, että ehdin olla Suomessa vain viikon ennen maastoja ja lisäksi kova siitepöly ja kylmyys haittasi juoksua. Lisäksi juoksu tuntui vähän väsyneeltä kisan aikana enkä saanut kunnolla irti.

Nyt olen kuitenkin pitänyt helpon viikon ja katseet on jo suunnattu tuleviin kotikisoihin, Lempäälän SM-maastoihin. Siellä on tarkoitus laittaa kaikki peliin ja päästä nauttimaan karnevaalitunnelmasta ja hyvästä lempääläiskannustuksesta naisten 6 km maastokisassa.

Jo perinteeksi muodostunut juoksukuvausessio piti toteuttaa tälläkin leirillä - kaksi kertaa. Kaisan kaa pohdittiin, että kuvaustaidotkin ovat tässä vuosien varrella tainneet jo vähän kehittyä.

Juoksemassa Guadiana-joen rannalla, joka erottaa Portugalin Espanjasta.

Päiväreissu idylliseen ja kultturelliin Sevillaan. Tässä vaiheessa pojat kysyivät, että pitääkö teistä ottaa taaskin kuva, kun teistä on jo niin monta kuvaa. Vastasimme, että kuva pitää saada, koska miellä ei ole yhtään kuvaa tästä paikasta ja näissä vaatteissa.